Elikkäs viikko on vierähtänyt tämän ruokavalion parissa ja nyt on -2,9kg. JES! Vaikka tiedä kyllä että nesteitähän nuo on suurimmaksi osaksi ja olenkin jo varautunut 500g tiputukseen jatkossa. Tavoite on siis ensi kesään mennessä tiputella n.20kg joten elään olisi 17kg jäljellä. Tiedän kyllä että vaaka ei ole se tärkein mittari vaan peili ja mittanauha, mutta olen siis ollut aikoinaan parikytä kiloa kevyempi ja lihastakin oli ja olin mielestän hyvin sopusuhtainen.

En osaa tätä pitää dieettinä, koska ruokaa on valtava määrä vaikka kaloreita on n.1800 ja mitä kulutukseen tulee niin 3-jakoisella ohjelmalla treenaan salilla ja pyrin tekemään kerta päivään 30-45min kävelylenkin. Ruokavaliota uusitaan vielä 2 kertaa ja olen myös varautunut kaloreiden tiputtamiseen. Oikeastaan en olisi pahoillani vaikka nykyisestä jätettäisiin yksi välipala pois, koska olen äärimmäisen huono rytmittämän syömistäni ja tämän vuoksi viimeinen setti jää syömättä. Veden juonti on nyt toinen minkä kanssa pitäisi skarpata! Kahvia tulee lipitettyä pitkin päivää, mutta veden juonti jäänyt yhä vähemmälle. Kokoajan vieresäni on 1,5l puteli täynnä vettä ja tavoite olisi niitä kaksi hörpätä päivän mittaan, mutta eipä tule kun se yksi vain juotua.

20141019_155008-normal.jpg

tässä perus lounas

Päivällinen on sama setti mutta ilman omenaa ja kanalla syön niin tulee vähän vaihtelua. 

Olen tässä viikon aikana miettinyt että kuinka en ole aikaisemmin onnistunut Syy on kaiketi töissä käynti ja sen myötä ajanhallinta ongelma. Ruokien laittoonhan ei nyt varsinaisesti kauheaa aikaa mene kun aina sunnuntaisin pussittelen pakkaseen seuraavan viikon lihat ja kanat, mutta töissä käydessä tuntui ettei muuta kerennyt vapaa-ajalla tekemään kun viettämään päivän hellan ääressä. Nyt kun on kotona niin se on helppoa kun se ei tavallaan ole mistään ns. omasta ajasta pois. Myös kun osa-aikaisena kaupanalalla työskentelee niin harvemmin on sitä puolentunnin ruokatakoa joten tämmöisen setin vetämiseen on aikaa vajaa 10min kun laskee pois vessassa käynnit ja työpisteeltä poistumisen ja paluun. Se on suoritus se!

Voisin jopa tituleerata itseni herkkuperseeksi (en siinä toivotussa tarkoituksessa :D ) ja olen nyt huomannut että mitään ylimääräistä ei ole tehnyt mieli. Vaikka mies on mussuttanut lenkkimakkaraa, poppareita, suklaata ja jätskiä mun vieressä niin ei kyllä ole käynyt mielessäkään että edes hieman maistaisin. Vaikka aina toitotetaan että kohtuudella kaikkea jne jne. niin itseni kohdalla koen parhaimmaksi ihan totaalikieltäytymisen edes maistamiselle! Oma suhtautumiseni ruokaan on hieman hakoteillä, koska se on mulle kuin nautintoaine. Jos on hyvää ruokaa niin syön kuin viimeistä päivää ja syön niin kauan aikaa kunnes on ähky! Toivon oppivani tämän ruokavalion kautta oikeanlaisen ruokarytmin ja määrän. Tai tiedänhän minkä mikä se oikea rytmi ja määrä on, mutta se että saan sen tavaksi itselleni niin siinä on opiskelua :)