Vihdoin inspiroiduin kirjoittamaan tänne taas. Tänään olikin loppuelämäni ensimmäinen päivä, sillä tänään alkoi odotettu nettivalmennus http://www.bodycamp.eu kautta. Ohjelma on Ms. fitness light joka kestää 12vko ja odotukset on korkealla! Ruokavalio vaikuttaa todella lupaavalta, ei ainakaan nälän pitäisi yllättää. Saliohjelma myös vaikutti simppeliltä 3-jakoiselta joka on ilman turhia kikkailuita helppo suorittaa. Tänään käskin miehen ottamaan ennen kuvat ja kyllä ne kuvat pisti taas miettimään että mitenkä tähän pisteeseen on tultu.

Nopeasti taustojani sen verran että aina olen ollut pyöreähkö, mutta vuonna 2009 päätin tehdä lopun sille ja hurahdin liikuntaan. Tämän myötä alkoi kuntosaliharjoittelu ja löysin body fitness lajin. Paino tippui, kroppa kiinteytyi ja lihaserottuvuuttakin alkoi olla. Hankin PT:n ja "tuomio" oli että 1,5 vuoden päästä olisin kovalla työllä kisakunnossa, en toki palkintopalli ainesta, mutta lavalle kehtaisi nousta. Treeit luisti ja tulosta tuli, mutta sitten tuli ero, vaihtui paikkakunta ja villit sinkkuajat alkoivat. Lopun arvaakin kaikki. Sieltä se paino alkoi salakavalasti nousemaan. Koko homma levisi käsii kun nykyisen mieheni tapasin 3,5 vuotta sitten. Kävimme usein ulkona syömässä ja paljon noutoruokaa, koska eihän vastarakastuneena hellan ääreen kerkiä ;) Niimpä tässä on nyt massaa kasvateltu tuo aika ja tämän hetkiseen ulkomuotoon kyllä varmasti vielä vaikuttaa tyttären syntymä 3,5kk sitten. Eli raskaudestakaan ei nyt ihan kauheasti ole aikaa, mutta uskon että mitä nopeammin nyt pureudun ongelmaan niin siitä myös eroon pääsenkin.

Tavoitteita tälle 12 viikon jaksolle on tehdä liikunnasta rutiininomaista. Niin että se päivän lenkki vaan kuuluu siihen päivään, samoiten salitreenit. Toisena tavoitteena on myös ehdottomasti tiputtaa painoa alas ja rasvan määrä saada kehossa huomattavasti pienemmäksi, koska kiitos geenien se on sitä vatsarasvaa. Lihas on myös tervetullutta, mutta pääasia on nyt se että keho saadaan stabiiliin tilaan. Kolmantena tavoitteena on oppia uusi suhtautuminen ruokaan ja ateriarytmit.

Nyt olen lusmuillut liikunnan suhteen jo 3 viikkoa enkä oikeastaan ole tuona aikana kun käynyt ehkä 2 kertaa lenkillä. Huomenna vihdoin pääsen salille sisäänajamaan uuden ohjelman ja en millään malttaisi odottaa! Se tunne treenin jälkeen on jotain mielettömän upeeta kun joka paikkaa vähän tärisyttää ja tuntuu ettei pysty kroppaansa hallitsemaan. Hieman ehkä myös jännittää, koska nyt on taas pitkä tauko salilta ja kuinka paljon joutuu painoja pudottaan että jaksaa. Ompas jännää :)

Tositoimii oli pakko alkaa nyt, koska en tästä enää nuorene ja tahdon myös lapsilleni olla esimerkki. Ikäväkseni voin myös todeta, että mikäli tästä vielä horisontaalisesti kasvan, niin voin siirtyä isojen tyttöjen vaateliikkeiden kanta-asiakkaaksi. Taival tulee olemaan pitkä ja kivinen, koska syöminen on kertakaikkisen mukavaa ja ruoka vaan on niin hyvää! Selkärankani ei todellakaan ole katkeamaton ja olen melko varma että yksi repsahdus tämän 12 viikon aikana tulee, mutta todella yritän ihan 0 toleranssilla. Yhdestä repsahduksesta on lyhyempi tie toiseen jne jne. 

Tässä nyt vähän lisää harjoittelua bloggailuun ja koitan nyt ahkerammin alkaa kirjoittelemaan kuulumisia ja muuta yleistä asiaa mitä nyt mieleen juolahtaa. :)